huomasin, että olen ollut aivan liian hempeä ja asiallinen. nyt jotain raflaavan nuorekasta ja ironista, like, jotain. öööö.... vittu. yhel jätkäl oli converset, arvos-tan että sil oli pokkaa pitää sou last siison niinku kenkii. jurpo!
ei onnistu. palaan vanhaan. jatkan hempeilevällä, nostalgisen tippalinssisellä tuoppiinnarisemislinjalla. olen liian maalainen. ensin kirjoitin "maalinen". korjasin. olisiko pitänyt jättää. en osaa sanoa. lähettäkää vastauksenne osoitteella: yli-ikäinen tuoppi-inisijä, lähin juottoautomaatti, hki.
"syöt sä tän lopun ruuan?", kysyi nainen.
"mm-m", vastasin.
"milloin?", nainen kysyi.
"tai en", vastasin.
silloin nainen tarrautui paistinpannuun ja iski minua takaraivoon niin, että spagetit ja kanakastikkeet ja veri lärvähtivät vastaremontoiduille seinille. tajun rajamailla kurkotin nurkkaan unohtuneeseen veitseen ja sipaisin sillä naista kaulavaltimon tienoille. hetkessä lattialle ilmestyi valtava verilammikko, nousin ylös mutta liukastuin vereen ja iskin takaraivoni patterin kulmaan. aivoni valuivat imagen tuoreimman numeron kenkämuotisivuille. koira juoksi paikalle ja nuoli aivonkappaleet häntä heiluen.
käänsin sivua, huoahdin ja raavin spagetin loput pannulta. minut valtasi epätoivo joka sai kusen valumaan norona reiden sisäpintaa pitkin lattialle.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
4 comments:
Hassuhko ukko tuo P. Terveisiä vaimolle ja koiralle.
Nyt vihdoin tänne pääsin tulemaan ajatuksella...ei ollu ajos perseessä vaan tauti..eli ripsa...vuan en oikeen ossoo näitä sivuja käytellä...
siis alama kirjotti tuon äsköisen
moi alama ja muut. iloista on saada kommenttia ystäviltä.
Post a Comment