reikäpäinen helsingikäs uutto. neljän miljoonan jarruraidat black horsen tuhtopuolella.
elävä taiteilija laskeutuu kantotuolistaan, sijoittaa holkin täyteläisten, kosteiden huuliensa väliin ja aloittaa:
"en etsi ma kuusta kupposesta, en elämää ehtoost' tuolta.
mut' arvostan katajaa kapsakkaa, sen puhdasta tummempaa puolta.
ja jos kerran matkallain saisinkin ma maistaa marjojen marjaa,
niin lopulta synkkänä myöntäisin; en oo makaan muuta kuin karjaa."
ennen viimeistä tavua reväistään aplodien ennätys. kuusama kukkii, lauttasaaren ympäriltä vesi on karannut. mutta kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että.
Tuesday, June 12, 2007
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
2 comments:
"mutta kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että."
Tää oli musta hyvä lopetus. Musta siinä on semmoista tunnelmaa kuin runojen ääneen lausumisen jälkeen kuulijoilla voi olla, kun vilkastaan vierustoveriin päin ja yritetään jotain:" Että..."
kiitos.
Post a Comment