Kukaus

jalanjälkien seassa kulkeutuu pissaa rappukäytävään. matto rullautuu ihan vähän reunasta, rispaantuneet lahkeet. hissi kolahtaa niin hiljaa nykäistessään liikkeelle, että tiedän sen lähtevän kahdeksannesta. vasen sierain, sisäseinämä, puhtaaksi vielä ennen hissin saapumista, kröhöm, kävikö ulko-ovi, voi ei, se naapuri jonka kanssa ei keksi hississä puhumista, vaivaantunutta tuijottelua latteuksilla kyllä se siitä niinhän ne muutkin.

järvisen jälkeen väärälä rautiainen, tämä käytävä oli tässä jo ennen syntymääni niinkuin tuo mummokin, jonka naamasta saisi aika hyvän päiväpeiton. sisäpihan lumia on enää vähän, joku tupakoi sen haistaa selvästi miksi ne eivät.

valo käy levolle tuon talon katolle, sinne se laskostuu, tuuli on tehnyt puiden kanssa rauhan.