Nimensä ansiosta Akilles Jänteen elämä oli yhtä helvettiä. Joka päivä ihmiset huomauttelivat hänelle yhdyssanavirheistä ja muista epämiellyttävistä vähäpädöistä.
Kunnes.
Akilles Jänteen mieleys väistyi epätasapainoaistin vallankaappauksessa. Jänne kietoutui peltikattoon, otti vauhtia vastatuuleen ja kuvitteli lennähtävänsä tuonpuoleiseen.
Mutta.
Päätyi Akilles Jänne asfaltoidun parkkipaikan ruutuun numero 8. Veri muodosti kaaosteorian hyväksymiä kuvioita asfaltin lohkoiselle kamaralle. Osan otti viemäri vastaan, osan nuoli karannut chihuahua (häntä heiluen). Siihen päättyi Akilles Jänteen sanoinkuvaamattoman tylsä, virikkeetön, iloton, ankea, surumielinen, katkera, kalvakka ja mitäänsanomaton elämä.
Hyvästi Akilles Jänne, mies jota moni ei tuntenut. Tunsiko kukaan. Ei.
skip to main |
skip to sidebar
Keisarillisen autokorjaamon apulaisosastopäällikkö muistelee
No comments:
Post a Comment