Tässä näytteitä Zappan kenties leikkisämmästä ja lyhytjänteisemmästä, humoristisesta puolesta (jossa aina on kuitenkin pohjalla joku sanoma [no, melkein aina]). Itse en jaksa kuunnella seitsemän minuutin kitarasooloja. Niissäkin Zappa nimittäin kunnostautui.
Näissä biiseissä tulee selvästi ilmi Zappan tasapuolinen inho kaikkea tekopyhyyttä kohtaan. Hipit saavat osansa. Ja isänmaa. Zappa ei koskaan mennyt massan mukana. Ihailtavaa sinänsä.
Kun kuuntelee lyriikoita, täytyy muistaa myös aika jolloin materiaali tuli ulos, eli 66-seitkytluvun loppu. Ajan hermolla, nääs.
Toivon saavani palautetta.
Frank Zappa - Who are the brain police?
Frank Zappa - Call any vegetable
Frank Zappa - Don't eat the yellow snow
Frank Zappa - Stick it out
Frank Zappa - I ain't got no heart
Frank Zappa - I'm the slime
Frank Zappa - Who needs the peace corps?
4 comments:
harkitsen-vakavasti-petrus... kolme sanaa joita ei pidä sekoittaa samaan lauseeseen :D
prkl bustasin viimeksi heti!
tämä kaikki saa minut sekavaksi.
mistä nyt on kysymys? olen odottanut tätä aikaa.
jolloin
Post a Comment