Berliini on väkiluvultaan 7-8 kertaa Helsinkiä isompi ja 6-9- kertaa kiinnostavampi. Laivamatka Helsingistä Rostockiin kestää vuorokauden, ja Rostockin modernilta mutta hengettömältä rautatieasemalta lähtee junia Berliiniin vähintään kerran tunnissa. Junailu kestää kolme tuntia. Berliinissä on valinnanvaraa asemissa; voi jäädä pois Charlottenburgilla, Zoolla, Hauptbahnhofilla (jos haluaa nähdä paljon lasia), Friedrichstrassella, Alexanderplatzilla tai Ostbahnhofilla.
Berliinissä on paljon ampiaisia. En tiedä miksi. Niihin ei tehoa edes saksan puhuminen. Niinikään Berliinissä on huikea määrä katuja. Ja ikkunoita. Ja kauppoja. Ja vinyylilevyjä. Ja vanhojen sekä uusien rakennusten surutonta yhteiseloa. Ja yhä muutamia joutomaita keskellä kaupunkia. Ja käärmemäinen Spree luikertelemassa lävitseen.
Erkaneminen turistipoluilta on hyvä idea. Natsien rakennuttama Tempelhofin lentokenttä on ankeudessaan verraton. Kreuzbergin pikkukadut vetävät puoleensa. Prenzlauer Bergissä asuu parvi muista maista muuttaneita taiteilijoita tai taiteilijoiksi itseään luulevia. Mitä pidemmäs itään kävelee, sen enemmän voi sanoa olevansa seikkailulla.
Kunnes Puolan rajalla Naton sotilaat pysäyttävät minut ja kuulustelujen jälkeen lähettävät Guantanamoon.
No comments:
Post a Comment