C.C.C.P.A.I.D.S. Mannerheim ratsasti ylväästi Mannerheimintietä etelään. Hänen piripintaan täytetty lasinsa ei läikkynyt aavistustakaan. Tuhannet HIFK-takkiset kansalaiset reunustivat Mannerheimin kunniapolkua huutaen ja kohotellen Karjala-pullojaan kohti taivasta. Mannerheimin perässä ratsastivat aaseillaan Timo Jutila, Remu Aaltonen, Juha Kankkunen sekä satojen nimettömämpien, mutta täydellisen uskollisten adjutanttien riemusaatto.
Espladanin yllä leiju isänmaallinen usva. Sotaveteraaniemme veri tihkui puiden rungoista ja lehdistä, maa tärähteli kumeasti. Taivasten torvisoittokunta päästeli Isänmaamme Itsenäisyyden kultajuhlaa kunnioittaen. Jokainen suomalainen yhtyi tuttuun säveleen, Finlandia-hymniin. Kyyneleet valuivat kollektiivisesta silmäkulmasta.
Johanneksen kirkon edustalla C.C.C.P.A.I.D.S. Mannerheim laskeutui ratsunsa selästä. Kaksi adjutanttia kantoi Mannerheimin kirkon saarnastuoliin, jossa he vetivät Ylipäälliköltä housut (arvokkaasti) alas. Mannerheim loi katseensa alas seurakuntaansa, yskähti vaimean suomalaisesti ja päästi pitkän, kellertävän suihkun kohti eturivin penkkejä. Nöyrät alamaiset kilvoittelivat Ylipäällikön suosionosoituksesta niin rajusti, että yksi vanhuksista sai sydänkohtauksen. Mutta mitäpä ei suomalainen tekisi saadakseen edes pientä osaansa siitä onnesta, jonka pääseminen Osaksi Suomalaista Jumalaista Legendaa aiheuttaa!
Talvisota! Yrittäjyys! Uhraus! Kunniavelka! Raatteentie! Leijonat! Karjala! Hurriganes!
No comments:
Post a Comment